Concrete-collection

Shoes LOT, bag GRADE, necklace FORM

Shoes SKIP, clutch SLAB

Shoes BLOCK, bag GRADE, necklace CUBE

Shoes BASE, necklace FORM

Shoes ARCH, clutch SLAB

Tuotteet nähtävillä showroomissa Marsaanassa 

Lisää kuvia W14- näytöksen press-sivulta

Photos Ville Paasimaa

Model Vilma Lähteenmäki

Loop ja videohaastattelu

Yhtenä kevään yhteistyökumppanina toimii uusi radioasema Loop, joka kävi vähän aikaa sitten haastattelemassa muutamaa suunnittelijaa mallistojen tiimoilta. Tarinaa c.c-mallistosta ja neljästä muusta suunnittelijasta voi käydä katselemassa täältä.

C.c-malliston viimeinen laukku

Mallisto-projekti alkaa häämöttää loppusuoralla. Kengät ja laukut ovat vain viimeistelyä ja yksityiskohtia vaille valmiit. C.c-malliston koruja ei ole valmiina kuin yksi, mutta loput valmistuvat nopeasti valmiin valumuotin avulla. 

Tänään valmistui suurempi laukku skandinaavisissa väreissä päiväkäyttöön.

Ompelua

Läpässä roikkuvaan D-lenkkiin tulee myöhemmin malliston teeman mukainen koriste.

Koko projektin paineet alkavat nyt tuntua, ja vaikka kaikki onkin aika hyvällä mallilla (korkoja lukuunottamatta) stressin kyllä huomaa. Päivän uurastamisen ja ongelmanratkaisun jälkeen on niin väsynyt, ettei oikein kirjoitaminenkaan tahdo sujua, imuroinnista ja pyykinpesusta puhumattakaan! Vielä neljän viikon rutistus ennen deadlinea...

Loppusuora pinkomossa häämöttää!

Kolme paria pohjitettuna ja viimeinen enää pohjaa (ja korkoja) vaille valmis!

Viimeisen kenkä parin valmistus otti vähän takapakkia viime viikolla vauhdikkaan alun jälkeen. Liimasin muokkaamani, mutta silti, puolisen senttiä liian ison platformin paikoilleen tarkistamatta ensin komponentin kokoa. Liimojen kuivuttua tajusin katsoa kenkää paremmin ja huomasin platformin olevan aivan liian iso istuakseen paikoilleen kunnolla. Kiinni olevaa platformia oli ihan mahdoton lähteä enää muokkaamaan, joten viikon päätteeksi revin platformin irti (ei ole muuten mikään helppo juttu...) rikkoen samalla yhden päällisen palasista ja irrottaen samalla monta muutakin osaa.

Maanantain sai aloittaa edellisen työpäivän mokia korjaillessa, mikäs sen parempi aloitus viikolle! Paloja sain liimailla useaan otteeseen ennenkuin kaikki löysivät paikkansa ja kengät olivat taas suht symmetriset. Kengän tikkauksien korjailun lisäksi piti platformi myös päällystää uudelleen nahalla, jota minulla ei ollut tippaakaan ylimääräistä. Onneksi se tippa riitti kuitenkin juuri yhteen platformin päällystämiseen... Ja kuin kruunatakseen aikaisemman toilailuni, päällisen palat eivät istuneet lestille kuten odotin. Onneksi nahka on muokattava materiaali ja tarpeeksi hinkattuani (ja uudelleen liimattuani) sain kappaleet istumaan lestille paljon paremmin. Jälkiviisaana voisi sanoa, että proton teko olisi tässä tapauksessa ehkä kannattanut. Ainakin olisin säästänyt liimaa.

Lähes valmis concrete.concrete SS14 mallisto. Kaikkea en ihan vielä paljasta ;)

Liekö kuitenkin kevätaurinko vaikuttanut mielialaan, sillä tämä päivä mentiin kaiken kaikkiaan ihan yleishyvissä fiiliksissä ja hommat saatiin tehtyä.

W14 muotinäytös vaan lähenee, mutta onneksi omalta osalta hommat alkavat olla hyvin paketissa :)

Pikapäivitys

Toukokuu senkun lähenee ja työsalissa päästiin jo viimeisen kenkäparin kimppuun. Kahdet kengät odottavat enää korkojen valmistumista, kahdessa muussa parissa on vielä vähän enemmän tekemistä. Samalla pitäisi vielä saada aikaiseksi yks vähän isompi laukku ja mahdollisesti vielä yksi pienempikin aikaisemman lisäksi. Opin vastikää uuden tekniikan jota haluaisin vielä yhdessä iltalaukussa kokeilla...

Eilen kävi meitä työsalissa ihastuttamassa myös Loop-radioaseman toimittaja kameransa kanssa. Työn tuloksia sitten myöhemmin ;)

Betonirane ja muita korunosia

Nahkatuotteiden lisäksi c.c mallistoon kuulu muutama erilainen betonista valmistettu kaulakoru. Aiemmin kerroin yrityksestä tehdä valumuotit edullisesta muovailuvahasta (postaukseen tästä) mutta muutaman kokeilun jälkeen kuitenkin tajusin, etten saa sillä haluamaani skarppia lopputulosta. Kaapin pohjalla lojui vielä Karppi-kengistä jäänyttä silikonimuottimassaa, joka ihme ja kyllä näytti vielä käyttökelpoiselta. Hieman tavara oli jähmettynyt vuoden aikana, mutta ajoi edelleen asiansa. Valmistin  muotin mm. betoniraneja (=betoniranskalainen. Kaikilla rakkailla lapsilla on työnimi, tämä on yksi niistä) varten fimo-massasta tehtyjen mallien avulla valamalla silikonin niiden päälle muovirasiaan.

Korunosien valumuotin tekoa

Silikonimuoteissa on se hyvä puoli, että jähmetyttyään ne ovat edelleen super joustavia. Niistä on helppo irroittaa pienetkin osat ja niitä voi käyttää aina uudeleen ja uudelleen. Muotti myös kestää käyttöä muutaman vuoden ennen kuin se alkaa murtumaan. Haittapuolena silikoni on todella kallista. Toisiin muotteihin kokeilenkin minulle ihan uutta ainetta, joka vaatii vähän enemmän työtä mutta on halvempaa ja lisäksi uudelleen valettavaa! 

Ensimmäisenä valmistunutta korumallia ajattelin käyttää myös eräänlaisena "betonitupsuna" isommassa laukussa. Osaisikohan tasseli-obsessioinen sielunsiskoni, Ruotsin miljonääriäiti Maria Montazami arvostaa modernia näkemystäni ;)

Valmis koru nro.1

Malliston esittelyyn ja muotinäytökseen on enää 8 viikkoa. Aikataulu alkaa pikkuhiljaa painaa päälle, alustavan aikatauluni mukaan kenkien pitäisi olla valmiita kuun loppuun mennessä... Onneksi viimetippa on paras innoittaja!

Korkoja vaille valmis

Parin pinkomossa vietetyn viikon jälkein sain huono-onniset, pohjanpuristuskoneessa haljenneet nilkkurit korkoja vaille valmiiksi. Kuvittelin tänään kerkeäväni pohjittamaan kaksi paria, mutta onnistuinkin tuhlaamaan koko päivän yhden parin pohjitukseen.

Minusta kengän teossa vaikeinta on juurikin pohjitus, tai lähinnä se, miten se  tehdään siististi. Mallistoon päätin kokeilla minulle uutta ulkopohjamateriaalia, ja pohjan päätin pitää mahdollisimman ohuena jotta se olisi niin huomaamaton kuin mahdollista. Ulkopohjan kenkiin tein kiiltävän mustasta thunit-levystä, josta laasasin (=hion) sopivan kokoiset palat kenkien pohjiin. Vaikka kengistä on tarkoitus tulla vain näytöskengät, laitoin päkiöiden alle lisäksi toisesta, pehmeämmästä kumimateriaalista leikatut "tassut" jotta kengät eivät olisi liukkaat kävellessä.

Ulkopohjan kovertamista tassuja varten.

Kumitassua varten liukkaaseen thunit-pintaan piti tehdä hyvä tartuntapinta liimalle. Olisin voinut päästää itseni helpolla ja yrittää hioa thunit-palan keskustan pinnan pois, mutta luokkakaverini painostuksesta päätin kovertaa pinnan irti suutarinveitsellä. Vaikka kirurginveitsellä työskentely sujuu jo leikiten, on suutarinveitsen käyttö vielä vähän hakusessa. Muutama kirosanaa, jumittunutta olka- ja kyynerpäätä sekä viilletyn sormen jälkeen sain kuin sainkin pohjat koverrettua. Hirveä homma yhtä pohjaa varten!
// Sen verran täytyy lisätä, että tälläinen ryhmänpainostuksesta tapahtuva toiminta on ihan suotavaakin, eihän sitä muuten tulisi mitään opeteltua :)

Tuttuun tapaan ulkopohjat kiinnitettiin muuhun kenkään kontaktiliimalla. Varmaan suurin osa maailmalla myytävistä kengistä on juurikin näin liimattuja, joten mistään erikeeperistä ei tosiaan ole kyse :)

Pohjien liimat kuivumassa ennen kiinnitystä.

Pohjien kiinnityksen jälkeen olivat kengät viimeistelyä vaille valmiit. Itseäni  aina hirvittää kenkien poisto lestiltä. Kun täysimuovinen lesti otetaan pois kengän sisältä tulee siitä todella kevyt ja heppoinen. Kun tottuu kanniskelemaan kengän raakileita pinkomon puolelta toiselle puolen kilon lestit sisällä, ei pelkkä nahkakuori paina enää mitään (onneksi tässä tapauksella koroista tulee niin painavat että ero tasoittuu hetkessä!). Kengän muoto myös muuttuu, kun tukea antanut lesti poistetaan ja kenkä alkaakin näyttää ihan oikealta, ontolta kengältä. Tässä vaiheessa iskee aina masennus, äh, eihän tämä näytä enää miltään... Kuvista eroa on varmaan vaikea huomata, mutta kaikki kengän tekijät tietävät kyllä mistä puhun.

Mutta siinä ne kuitenkin ovat, c.c-malliston ensimmäiset kengät!

Korkoja ja sisäpohjaa vaille valmiit.

P.S Liimojen kuivimisen välillä kokeilin myös ensimmäistä kertaa juuri saapunutta logo stanssia. Vaikeaa oli lämmittää metallilaattaa pihdeillä silitysrautaa vasten ja siitä painaa nahkaan. Kun vaan saan aikaiseksi, pitää liimata laatat käteen sopiviin puupaloihin.

Stanssi kokeilu. Vielä oli leimasin liian viileä!