Concrete-collection

Shoes LOT, bag GRADE, necklace FORM

Shoes SKIP, clutch SLAB

Shoes BLOCK, bag GRADE, necklace CUBE

Shoes BASE, necklace FORM

Shoes ARCH, clutch SLAB

Tuotteet nähtävillä showroomissa Marsaanassa 

Lisää kuvia W14- näytöksen press-sivulta

Photos Ville Paasimaa

Model Vilma Lähteenmäki

Loop ja videohaastattelu

Yhtenä kevään yhteistyökumppanina toimii uusi radioasema Loop, joka kävi vähän aikaa sitten haastattelemassa muutamaa suunnittelijaa mallistojen tiimoilta. Tarinaa c.c-mallistosta ja neljästä muusta suunnittelijasta voi käydä katselemassa täältä.

C.c-malliston viimeinen laukku

Mallisto-projekti alkaa häämöttää loppusuoralla. Kengät ja laukut ovat vain viimeistelyä ja yksityiskohtia vaille valmiit. C.c-malliston koruja ei ole valmiina kuin yksi, mutta loput valmistuvat nopeasti valmiin valumuotin avulla. 

Tänään valmistui suurempi laukku skandinaavisissa väreissä päiväkäyttöön.

Ompelua

Läpässä roikkuvaan D-lenkkiin tulee myöhemmin malliston teeman mukainen koriste.

Koko projektin paineet alkavat nyt tuntua, ja vaikka kaikki onkin aika hyvällä mallilla (korkoja lukuunottamatta) stressin kyllä huomaa. Päivän uurastamisen ja ongelmanratkaisun jälkeen on niin väsynyt, ettei oikein kirjoitaminenkaan tahdo sujua, imuroinnista ja pyykinpesusta puhumattakaan! Vielä neljän viikon rutistus ennen deadlinea...

Loppusuora pinkomossa häämöttää!

Kolme paria pohjitettuna ja viimeinen enää pohjaa (ja korkoja) vaille valmis!

Viimeisen kenkä parin valmistus otti vähän takapakkia viime viikolla vauhdikkaan alun jälkeen. Liimasin muokkaamani, mutta silti, puolisen senttiä liian ison platformin paikoilleen tarkistamatta ensin komponentin kokoa. Liimojen kuivuttua tajusin katsoa kenkää paremmin ja huomasin platformin olevan aivan liian iso istuakseen paikoilleen kunnolla. Kiinni olevaa platformia oli ihan mahdoton lähteä enää muokkaamaan, joten viikon päätteeksi revin platformin irti (ei ole muuten mikään helppo juttu...) rikkoen samalla yhden päällisen palasista ja irrottaen samalla monta muutakin osaa.

Maanantain sai aloittaa edellisen työpäivän mokia korjaillessa, mikäs sen parempi aloitus viikolle! Paloja sain liimailla useaan otteeseen ennenkuin kaikki löysivät paikkansa ja kengät olivat taas suht symmetriset. Kengän tikkauksien korjailun lisäksi piti platformi myös päällystää uudelleen nahalla, jota minulla ei ollut tippaakaan ylimääräistä. Onneksi se tippa riitti kuitenkin juuri yhteen platformin päällystämiseen... Ja kuin kruunatakseen aikaisemman toilailuni, päällisen palat eivät istuneet lestille kuten odotin. Onneksi nahka on muokattava materiaali ja tarpeeksi hinkattuani (ja uudelleen liimattuani) sain kappaleet istumaan lestille paljon paremmin. Jälkiviisaana voisi sanoa, että proton teko olisi tässä tapauksessa ehkä kannattanut. Ainakin olisin säästänyt liimaa.

Lähes valmis concrete.concrete SS14 mallisto. Kaikkea en ihan vielä paljasta ;)

Liekö kuitenkin kevätaurinko vaikuttanut mielialaan, sillä tämä päivä mentiin kaiken kaikkiaan ihan yleishyvissä fiiliksissä ja hommat saatiin tehtyä.

W14 muotinäytös vaan lähenee, mutta onneksi omalta osalta hommat alkavat olla hyvin paketissa :)

Pikapäivitys

Toukokuu senkun lähenee ja työsalissa päästiin jo viimeisen kenkäparin kimppuun. Kahdet kengät odottavat enää korkojen valmistumista, kahdessa muussa parissa on vielä vähän enemmän tekemistä. Samalla pitäisi vielä saada aikaiseksi yks vähän isompi laukku ja mahdollisesti vielä yksi pienempikin aikaisemman lisäksi. Opin vastikää uuden tekniikan jota haluaisin vielä yhdessä iltalaukussa kokeilla...

Eilen kävi meitä työsalissa ihastuttamassa myös Loop-radioaseman toimittaja kameransa kanssa. Työn tuloksia sitten myöhemmin ;)

Betonirane ja muita korunosia

Nahkatuotteiden lisäksi c.c mallistoon kuulu muutama erilainen betonista valmistettu kaulakoru. Aiemmin kerroin yrityksestä tehdä valumuotit edullisesta muovailuvahasta (postaukseen tästä) mutta muutaman kokeilun jälkeen kuitenkin tajusin, etten saa sillä haluamaani skarppia lopputulosta. Kaapin pohjalla lojui vielä Karppi-kengistä jäänyttä silikonimuottimassaa, joka ihme ja kyllä näytti vielä käyttökelpoiselta. Hieman tavara oli jähmettynyt vuoden aikana, mutta ajoi edelleen asiansa. Valmistin  muotin mm. betoniraneja (=betoniranskalainen. Kaikilla rakkailla lapsilla on työnimi, tämä on yksi niistä) varten fimo-massasta tehtyjen mallien avulla valamalla silikonin niiden päälle muovirasiaan.

Korunosien valumuotin tekoa

Silikonimuoteissa on se hyvä puoli, että jähmetyttyään ne ovat edelleen super joustavia. Niistä on helppo irroittaa pienetkin osat ja niitä voi käyttää aina uudeleen ja uudelleen. Muotti myös kestää käyttöä muutaman vuoden ennen kuin se alkaa murtumaan. Haittapuolena silikoni on todella kallista. Toisiin muotteihin kokeilenkin minulle ihan uutta ainetta, joka vaatii vähän enemmän työtä mutta on halvempaa ja lisäksi uudelleen valettavaa! 

Ensimmäisenä valmistunutta korumallia ajattelin käyttää myös eräänlaisena "betonitupsuna" isommassa laukussa. Osaisikohan tasseli-obsessioinen sielunsiskoni, Ruotsin miljonääriäiti Maria Montazami arvostaa modernia näkemystäni ;)

Valmis koru nro.1

Malliston esittelyyn ja muotinäytökseen on enää 8 viikkoa. Aikataulu alkaa pikkuhiljaa painaa päälle, alustavan aikatauluni mukaan kenkien pitäisi olla valmiita kuun loppuun mennessä... Onneksi viimetippa on paras innoittaja!

Korkoja vaille valmis

Parin pinkomossa vietetyn viikon jälkein sain huono-onniset, pohjanpuristuskoneessa haljenneet nilkkurit korkoja vaille valmiiksi. Kuvittelin tänään kerkeäväni pohjittamaan kaksi paria, mutta onnistuinkin tuhlaamaan koko päivän yhden parin pohjitukseen.

Minusta kengän teossa vaikeinta on juurikin pohjitus, tai lähinnä se, miten se  tehdään siististi. Mallistoon päätin kokeilla minulle uutta ulkopohjamateriaalia, ja pohjan päätin pitää mahdollisimman ohuena jotta se olisi niin huomaamaton kuin mahdollista. Ulkopohjan kenkiin tein kiiltävän mustasta thunit-levystä, josta laasasin (=hion) sopivan kokoiset palat kenkien pohjiin. Vaikka kengistä on tarkoitus tulla vain näytöskengät, laitoin päkiöiden alle lisäksi toisesta, pehmeämmästä kumimateriaalista leikatut "tassut" jotta kengät eivät olisi liukkaat kävellessä.

Ulkopohjan kovertamista tassuja varten.

Kumitassua varten liukkaaseen thunit-pintaan piti tehdä hyvä tartuntapinta liimalle. Olisin voinut päästää itseni helpolla ja yrittää hioa thunit-palan keskustan pinnan pois, mutta luokkakaverini painostuksesta päätin kovertaa pinnan irti suutarinveitsellä. Vaikka kirurginveitsellä työskentely sujuu jo leikiten, on suutarinveitsen käyttö vielä vähän hakusessa. Muutama kirosanaa, jumittunutta olka- ja kyynerpäätä sekä viilletyn sormen jälkeen sain kuin sainkin pohjat koverrettua. Hirveä homma yhtä pohjaa varten!
// Sen verran täytyy lisätä, että tälläinen ryhmänpainostuksesta tapahtuva toiminta on ihan suotavaakin, eihän sitä muuten tulisi mitään opeteltua :)

Tuttuun tapaan ulkopohjat kiinnitettiin muuhun kenkään kontaktiliimalla. Varmaan suurin osa maailmalla myytävistä kengistä on juurikin näin liimattuja, joten mistään erikeeperistä ei tosiaan ole kyse :)

Pohjien liimat kuivumassa ennen kiinnitystä.

Pohjien kiinnityksen jälkeen olivat kengät viimeistelyä vaille valmiit. Itseäni  aina hirvittää kenkien poisto lestiltä. Kun täysimuovinen lesti otetaan pois kengän sisältä tulee siitä todella kevyt ja heppoinen. Kun tottuu kanniskelemaan kengän raakileita pinkomon puolelta toiselle puolen kilon lestit sisällä, ei pelkkä nahkakuori paina enää mitään (onneksi tässä tapauksella koroista tulee niin painavat että ero tasoittuu hetkessä!). Kengän muoto myös muuttuu, kun tukea antanut lesti poistetaan ja kenkä alkaakin näyttää ihan oikealta, ontolta kengältä. Tässä vaiheessa iskee aina masennus, äh, eihän tämä näytä enää miltään... Kuvista eroa on varmaan vaikea huomata, mutta kaikki kengän tekijät tietävät kyllä mistä puhun.

Mutta siinä ne kuitenkin ovat, c.c-malliston ensimmäiset kengät!

Korkoja ja sisäpohjaa vaille valmiit.

P.S Liimojen kuivimisen välillä kokeilin myös ensimmäistä kertaa juuri saapunutta logo stanssia. Vaikeaa oli lämmittää metallilaattaa pihdeillä silitysrautaa vasten ja siitä painaa nahkaan. Kun vaan saan aikaiseksi, pitää liimata laatat käteen sopiviin puupaloihin.

Stanssi kokeilu. Vielä oli leimasin liian viileä!

Valmis Suitsi-bag

Vihdoin sain valmiiksi malliston ohella toteutettavan muotoiluprojektin toisen osan, mittatilauslaukun kierrätetyistä hevosen ohjaksista. Suitsi-bagin alun voit lukea täältä. Aluksi projekti tuntui jonkin verran haasteelliselta kierrätys teeman johdota, mutta hyvän idean saatuani en malttanut laskea projektia käsistäni! Laukun luovutusta viivästytti kuitenkin Englannista tilaamani logo stamppi, jonka saapumista piti odotella parisen viikkoa.

Ohjauksien nahan ohentelua käsin ja palojen sovittelua paikoilleen

Laukun työvaiheita piti suunnitella hieman etukäteen, jotta kaikki tarvittavat osat sai paikoilleen helposti. Edessä roikkuvat kuolaimet ovat aika painavat, ja ne hankaloittivat mm. laukun rungon kääntämistä eri työvaiheissa, mutta ne oli kuitenkin pakko kiinnittää paikoilleen ennen laukun kokoamista.

Laukun runko kasassa ja tässä availlaan saumoja liiman avulla, jotta laukun rakenteesta tulee jämäkämpi

Extremeä laukun ompeluun toi myös läpän ompelu paikoilleen käsikäyttöisellä silinterikoneella (ei siis toimi sähköllä ollenkaan, on niin vanha vekotin!). Silinterikone oli ainoa, jolla läpän sai siististi kiinnitettyä usean paksun nahkakerroksen läpi. Ongelma kuitenkin oli, että tarvitsin kaksi kättä ja toisen jalan laukun pitämiseen paikoillaan, enkä näin ollen pystynyt käyttämään itse ompelukonetta. Onneksi apu löytyi läheltä ja kaveri auttoi toimimalla kolmantena kätenä. Koomisesta tilanteesta ei valitettavasti ehditty ottamaan valokuvaa.

Vuori ommeltu paikoilleen. Sisällä reilun kokoinen vetoketjutasku mm. puhelinta ja avaimia varten.

Laukun kahvat olisi halunnut tehdä samasta nahasta, jota ohjaksissa oli muutenkin (näkyy niissä solkiosissa joista kuolaimet roikkuvat) mutta materiaali ei valitettavasti riittänyt olalla kannettavan laukun kahvoihin. Hyvänä B-suunnitelmana tein kahvat paksusta parkkinahasta, jonka ensin kuvion samalla tavalla kuin ohjasten nahan ja tämän jälkeen värjäsin mustaksi. Mielestäni onnistuin hyvin, sillä materiaalin vaihtumista ei oikeastaan edes huomaa :)

Kaiken kaikkiaan projekti oli todella mukava toteuttaa, senkin takia että laukun ompelussa on ihan omat niksinsä kenkien tekoon verrattuna. Ainut opetus, jota olemme laukun tekoon saaneet, oli yksi intensiivi viikko jonka aikana totetutimme yhden laukun opettajan avustuksella. Yhdestä laukusta ei millää kykene oppimaan kaikkea, joten tämä projekti haastoi itsenikin ajattelemaan tekemistä ihan uudella tavalla jotta lopputuloksesta tuli toimiva. Mielestäni lopputulos onkin todella toimiva, enkä oikeastaan raaskisi luovuttaa Suitsi-bagia eteenpäin! Toivottavasti uusi omistajakin on yhtä tyytyväinen uuteen uniikkiin laukkuunsa :)

Valmis Suitsi-bag

Ensimmäiset kengät pohjia vaille valmiit!

Nyt olivat ensimmäiset kaksi c.c-malliston paria esimuodontuneet lestillä (siitä juttua tässä postauksessa) tarpeeksi ja oli aika pinnata päälliset kokonaan. Homma alkoikin platformien liimaamisella paikoilleen. Poistin kaikki pohjassa olleet naulat (tässä pitää olla tarkkana, kerran jätin vahingossa yhden naulan pohjaan kiinni ja lestin poistaminen kengän sisältä oli vähän hankalaa...) ja levitin komponenttiliiman pohjaan ja platformiin. Sitten vaan lämmiteltiin liimapinnat ja koko setti pohjanpuristuskoneeseen kuivumaan. 

Tämän jälkeen vähän lisää liimaa ja koko komeus pingottiin yhteen pohjaa vaille valmiiksi kengäksi. Päällisen pinkomista helpotti huomattavasti esimuodonnukseen käytetty aika, nahan venyttämiseen paikoilleen kun ei tarvinnut voimaa käyttää lähes ollenkaan.

 

Platformien liimaus ennen kiinnitystä

Mutta tietenkin karma muistutti jälleen olemassa olostaan tässäkin projektissa! Asettelin toisesta paristani oikean jalan kengän hieman epähuolimattomasti pohjanpuristuskoneeseen, jolloin koneen pidike halkaisi päällisen ja vuoren yläreunasta noin sentin matkalta. Voi sitä kiroamisen määrää kun melkein valmis kenkä hajoaa noin! Lähes kahden viikon työt menivät harakoille. Onneksi yläreunan tikkaus säilyi ehjänä, joten liimasin halkeaman yhteen pikaliimalla. Kengät kestävät nyt catwalkilla kävelyn, mutta en tiedä voinko luovuttaa niitä näytöksen jälkeen meille varattuun showroomiin näytille. Valmistan kengät loppuun ja viimeistelyn jälkeen arvion vahingon vakavuuden. En tiedä mitä olen tehnyt ansaitakseni tämän vahingon, mutta yritin korjailla karmaani pelastamalla päivän jälkeen yhden karvaisen karkulaisen tienposkesta. Onneksi tytöllä oli numero pannassa ja karkulainen saatiin pian takaisin kotiin :)

Pohjaa vaille valmiit!

Clutch

Neljän jalkineparin lisäksi tulevassa W14 näytöksessä tullaan minulta esittelemään myös ainankin yksi iltakäyttöön sopiva clutch-laukku. Idea laukkuun lähti isommasta laukusta, jonka suunnittelin ja kaavoitin jo viime syksynä. Tykästyin laukun malliin ja mittasuhteisiin, joten päätin tehdä siitä muunnellun version mallistooni. Clutchin idea tuli luontevasti isosiskonsa kautta.

Protojen teko ei ole ikinä ollut minulle mitään mieluisaa puuhaa (miksi tuhlata aikaa harjoitteluun ja testailuun kun voisi tehdä jo oikean?) joten en luonnollisestikaan testannut laukun rakennetta ommeltavan materiaalin kanssa. Tavallisesti tulostuspaperista yhteen teipattu malli toimitti proton virkaan ja samalla siitä sai kätevästi irroitettua kaavat!

Paperimallin tekoa

Mutta tietenkään kaikki ei mennyt niinkuin elokuvissa ja vetoketjun kanssa tuli vähän ongelmia. Vaikka palaset sopivat toisiinsa täydellisesti kokeiltaessa, muuttuu kaikki kun laukun rungon taivuttelee ompelukoneen jalan alle! Purin vetoketjun varmaan 5-7 kertaa ennenkuin olin tyytyväinen lopputulokseen. Uudelleen ommeltaessa piti vain tarkasti tähdätä aina samaan neulanreikään, nahkaa kun kaikki reiät jäävät näkyviin :)


Laukun materiaaleiksi valitsin tehosteeksi toisen malliston kirkkaammista väreistä sekä perusväriksi tumman harmaan, hieman lohkeilleen näköisen nahan. Tätä yhdistelmää en käytä muissa tuotteissa, joten vaikka materiaaleja mallistossani on vain viisi, ovat kaikki tuotteen erilaisia keskenään. Pisteenä i:n päälle laukkuun tulee vielä betonista valettu koriste, ehkä betonitupsu! :)

Loppusilausta vaille valmis

W14 näytöksen viralliset Facebook-sivut!

Käykää tykkäämässä :)

W14 Facebook-sivut

Ensimmäiset c.c kengät jo pinkomossa

Ihan ensiksi täytyy tunnustaa, että pitkään kamppailin itseni kanssa siitä, julkaisenko nyt tässä postauksessa olevia kuvia. En kuitenkaan malttaisi pitää malleja salassa näytökseen asti (15.5.14 Kattilahallissa!) joten tässä niitä nyt olisi, ekat kaksi mallia!

Luonnollisesti ensimmäinen vaihe kengän teossa kaavoituksen ja protoilun jälkeen on neuloksen eli päällisen ompelu. Tässä vaiheessa voi olla hyvä kertoa, että joku joskus laski kaikki perusavokkaan työnvaiheet. Kaikkinensa 4-5 palasta koostuvan helpon avokkaan tekoon kuuluu noin 250 työvaihetta ja nopea ja kokenut kengäntekijä kasaa kengät muutamassa päivässä.  
Omat mallini koostuvat 10-12 palasta eivätkä ne muutenkaan vastaa ihan parusavokkaan ompelua ja pinkomista...

Neuloksien eli päällisien tekoa

Ennenkuin pääsin mallailemaan ompelemiani päällisiä lestille, piti pari pohjakomponenttia valmistella pinkomista varten. Aivan ensiksi päällystin jo aiemmin muotoilemani platformit ohennetulla nahalla. Platformi tulee suurimmaksi osaksi jäämään kengän sisään, mutta pieni näkyviin jäävä osa on päällystettävä jo tässä vaiheessa. Samoin päällystin myös pinkopohjan reunat. Pinkopohja voi olla pahvinen tai nahkainen, itse käytin pahvisia jotka tilasin suomalaiselta yritykseltä. Yritys teki valmiit pinkopohjat sopimaan täydellisesti lesteihini, joten niitä minun ei tarvinnut enää muotoilla. Aikaisemmin olen valmistanut pinkopohjia mm. "leikkaa ja liimaa" menetelmällä käyttäen armeijan ylijäämävarastosta hankittuja nahkapohjallisia ja pahvisista pinkopohjista revittyjä lenkkirautoja. Sekin työvaihe vie aikaa, joten onneksi sain oiottua mutkia valmiilla pinkopohjilla.

Osittain päällystetyt pinkopohjat ja platformit

Vielä ennen neuloksen pinkomista muodonsi kantakapit eli kantapään kovikkeen valmiiksi. Käsin kapittaminen ei ikinä ole ollut vahvimpia osa-alueitani ja nilkkurin päällinen saattaa joskun olla niin tiukka, että muodontamattoman kapin asettaminen paikalleen on työn ja tuskan takana. Myöhemmin valmiiksimuodonnus osoittautuikin todella fiksuksi vedoksi, sillä toiset päälliset olivat niin tiukat, että sain sormenikin verille repiessäni niitä paikoilleen muovisen lestin päälle.

Koska mallini eivät ole peruskauraa, piti pinkomisen järjestystäkin miettiä vähän etukäteen. Pikkaisen jouduin opetetusta järjestyksestä poikkeamaan mm. avoimen kärjen takia.

Neulosta pinnaamassa. Tässä kuvassa pingottuna jo puolet vuoresta. Myös kantavahvike on jo paikoillaan.

Kantakapin ja vuorin pinkomisen jälkeen (joka siis tapahtuu 2-komponenttiliimalla) laitoin päällisen muodontumaan alustavasti ennen sen pinkomista liimalla. Asetin platformit paikoilleen venytin kasteltua nahkaa sen päälle pihtien avulla. Lopuksi naulasin venytetyn neuloksen paikoilleen kuivumaan ja ottamaan muotoa. Nahka saa levätä lestin päällä nyt ainankin viikon verran ennenkuin jatkan kenkien työstämistä. Seuraavaksi olisikin vuorossa mm. kärkikovikkeen laitto :)

JA TÄSSÄ NE NYT OVAT!

Ensimmäinen valu ja platformien tekoa

Vihdoin pääsin testailemaan betonin valua ihan oikeasti! Ajatukseni oli koruja varten valmistaa ensin valettava malli fimo-massasta ja sen avulla tehdä muotti muovailuvahasta. Fimo-massasta tekemäni malli ei kuitenkaan kestänyt muovailuvahaan painamista, joten B-suunnitelmana käytin onttoa, neliön mallista metalliputkea. Putki on alunperin kuulunut (ehkä) lapsiporttiin, ihan varma en ole mutta löysin sen hanska- ja pipolaatikostamme :)

Ensimmäinen harjoitusvalu. Sotkuista hommaa!

Ensimmäisen koron valoin suoraan Etolasta hankkimani 15mm muotoonleikatun akryylilevyn päälle. Ihme ja kumma betoni otti todella lujaa kiinni sileään akryylipintaan ja kuivuttuaan se kesti kovaakin hakkaamista. Näiden kiilakorkojen lisäksi pitäisi valaa myös ihan tavallisia korkoja ilman pleksiä. 

Kuivuttuaan betonipinta pitää vielä hioa ja ajattelin viimeistellä pinnan myös kirkkaalla lakalla, jotta tuotteet eivät tunnu pölyisiltä käsiteltäessä. Kovettuneen betonin hiominen taitaa kuitenkin vaatia vähän enemmän voimaa kuin omista käsistäni lähtee. Seuraavaksi ostoslistalla onkin käsikäyttöinen hiomakone...

Ensimmäiset korunosat

Tällä viikolla valmistui myös ensimmäinen, pingottu proto ja lisäksi yksi oikeakin kenkäpari pääsi jo työn alle. Tämän yön kengän raakileet viettävät kasteltuina esimuodonnuksessa, eli pingoin kastellun päällisen alustavasti lestin päälle nauloilla muotoa ottamaan. Nahan yksi monista ihanista puolista on se, kuinka helposti sitä saa muokattua veden, lämmön ja ajan avulla!

pinnattu proto

Pari edellistä päivää olen viettänyt ahkerasti koululla (vaikka nyt onkin hiihtoloma) nahkaa leikellen ja platformeja hioen. Tilasimme parin koulukaverini kanssa pohjakomponentteja Italiasta joiden joukossa piti tulla myös valmiiksi muodonnettuja 3 cm platformeja. Jossain kohtaa informaatio oli kuitenkin pätkinyt ja valmiiden pohjien sijaan saimmekin vain 3 cm korkeita palikoita, joista platformit piti itse muotoilla ja hioa. Jäykän materiaalin muodonnus kylmiltään käsin ei olisi onnistunut ikinä, joten aluksi lämmittelin palikoita uunissa (en kotona!) ja pehmenneet palat laitoin lestien kanssa muodontumaan pohjanpuristuskoneeseen.

Platformit muodontumassa

Jäähdyttyään laasasin, eli hion sellaisella valtavalla hiomakoneella, platformit istumaan lesteihin täydellisesti. Session jäljiltä minä, laasi ja laasihuone olivat aivan yltäpäältä mustan hionojakoisen pölyn peitossa! Kuvia niistä ja kengän raakileista sitten seuraavalla kerralla :)

Projektit etenee

Viimeisen kahden viikon aikana edistystä kaikissa projekteissa on tapahtunut paljon. Asiakastilauksena tehtävä suitsi-laukku on lähes valmis ja lisäksi kaikki c.c malliston kengät on nyt kaavoitettu! Protojakin on tullut tehtyä vähän lisää, joista yksi pitäisi koepinkoa ensiviikolla. Siitä sitten postausta myöhemmin...

Valmiit kaavat

Vielä viimeisiä c.c malliston komponentteja odottelen saapuvaksi, perjantaina pitäisi mm. korkoja saapua lähetin mukana Italiasta. Sitten hurahtaakin malliston kenkien teko ihan tosissaan käytiin! Hiukan jouduin kuitenkin muuttamaan suunnitelmiani, sillä Espanjasta ruotsalaisen firman kautta tilaamani taivaallinen harmaa pintanahka jää vain haaveeksi. Olin suunnitellut käyttäväni nahkaa parissa mallissa, mutta huonon raakavuota tilanteen vuoksi tehdas ei saa toimitettua tilaustani ajoissa. Onneksi on B-suunnittelma ja luokkakaveri, jolla on melkein yhtä hyvää nahkaa tilalle. Todennäköisesti elämme luokkamme kesken vaihdannaistaloudessa pitkin kevättä, sillä tavarapula tulee yllättävään yhden jos toisenkin kengäntekijän.

Tänään sain viimeisteltyä myös kahdet heijastinvaljaat parille pyreneittenmastiffille, jotka ovat työkoirina käytössä maatilalla. Koirille tarvittiin työtä varten kevyet ja helpot mutta kunnolla erottuvat valjaat jotta ajoneuvojen läheisyydessä työskentely olisi koirille turvallista. Olen vuoden päivät valmistanut tilauksesta erilaisia pantoja, hihnoja ym. koiratarvikkeita, mutta nyt olen yrittänyt pitää tilaukset minimissä muiden kiireiden takia :) Pantoja voi käydä katselemassa täältä.

Koiratarvikketilauksen tekoa

Suitsi-laukku in progress

Muotoiluprojektin yhteydessä toteutettavan mittatilauslaukun teko pääsi viime viikolla kunnolla vauhtiin. Ideana oli siis hyötykäyttää hevosharrastajalta ylijääneet ohjakset laukkuun. Haastavaa oli yhdistää käytetyt ohjakset laukkuun niin, että kokonaisuus toimisi niin esteettisesti kuin käytännössäkin. Itse kierrätettävää materiaalia ei ollut paljon, joten kuolaimien ja remmien sijoittelua piti tarkkaan miettiä. Tein asiakkaalle muutamia luonnoksia, joista toimivinta ideaa lähdettiin jatkokehittämään.

Laukun luonnostelua

Olin jo päättänyt laukkuun tulevat materiaalit (lähinnä laukun runkoon tulevan nahan) mutta suunnitelmat menivät täysin vaihtoon kun koululla tuli pyörähtämään nahkakauppias. Löysin aivan täydellisen mustan pintanahan laukkuun, siis aivan täydellisen. Todella paksulla pintakerroksella maalattu nahka toimii loistavasti jo hieman käytössä kuluneen parkkinahan kanssa. Lisäksi jämäkkä nahka kestää arkikäytössä hyvällä hoidolla useita, jopa kymmeniä vuosia. Lapualta kotoisin oleva nahka siis näyttää taivaalliselta ja on kaiken lisäksi laadukasta ja kotimaista! Ostin vuodan puoliksi kaverini kanssa ja onneksi omasta palastani jäi vielä vähän nahkaa ihan omaankin käyttöön. Tulevassa mallistossa sitä ei kuitenkaan nähdä.

Osittain valmis vuori ja leikatut kappaleet.

Omalle designille epätyypillisesti laukkuun on tulossa hyvin vahvaa Versace-henkeä. Yleensä suunnitelmani ovat pelkistettyjä ja linjakkaita, mutta tämä laukku tulee ehkä olemaan jotain aivan muuta. Osittain fiilis voi  johtua koristeellisesta vuorimateriaalista... Mutta hyvä tästä laukusta on tulossa enkä malta pitää näppejäni erossa tästä projektista!

Logo

Tänään lähti tilaukseen Englantiin hotstampit eli kuumaleimasimet, joilla saa siistin logon painettua nahkaan. Hirveä ongelma oli vain päättä millaisella logolla hommia lähtee leimaamaan, mahdollisuuksia kun on rajattomasti! Tämmöiseen logoon päädyin ja tämä tullaan sitten näkemään kaikissa tuotteissa jotka lähtevät hyppysistäni jatkossa (paitsi koiran kaulapannoille on oma logonsa, pantojani voit katsoa täältä).

Uudet kuvat portfolioon

Viime lauantaina tosiaan vieteltiin mekkoja kuvatessa, kun ihanainen Mimmi saapui mallikseni. Kuvien on tarkoitus päätyä portfoliooni jota pitäisi valmistella tässä kaiken muun ohella. Muutakin hommaa tälle päivälle olisi ollut (sitä helkutin kaavoittamista...) mutta en millään malttanut olla koskematta kuviin. 

Kuvat otettiin meillä kotona ja tähän aikaan vuodesta, varsinkin sumuisena päivänä, on haastavaa kuvata hyvälaatuista kuvaa kun ei omista kunnon salamoita. Studiossa en halunnut kuvia ottaa, sillä halusin kuviin muutakin kuin valkoisen taustan. Ainoa vaihtoehto oli siis hakea varastosta kunnon työmaavalaisimet ja siinä sitten viriteltiin. Voitte vain kuvitella, että näin otettujen kuvien laatu ei päätä huimaa. Onneksi Photoshop on olemassa!

Photoshopin voimaa! Vasemmalla täysin käsittelemätön kuva vs. oikealla käsitelty

Yritin esittää tekemäni mekot mahdollisimman mielenkiintoisesti, ei sellaista perus-pose-muotikuvaa. Osa kuvista oli jopa hieman outoja, mutta outous sopiikin minulle! Ja mitä mielenkiintoisempi kuva, sitä paremmin se jää mieleen.

 

Tämän tumman sinisen villasekoite mekon valmistin Crazy Shoe-kilpailun finaaliin Itävaltaan. Villasekoitteen lisäksi avoselkäisessä mekossa on käytetty keinonahkaa ja sifonkia.

 

 

 Puuterinvärinen silkkimekko valmistui 20-vuotissynttäreilleni. Alareunan suloinen karvakasa on nuorempi koirani Villa.

Tässä kuvassa ei varsinaisesti enää vaatteita esitellä, vaikka huivit ovatkin omaa käsialaani. Tämän kuvan halusin vain ottaa, ehkä liitän sen portfolioni "valokuvaus taidot" osioon :)

Ensimmäinen proto

Viikolla pääsin jo ensimmäisiä kaavoja testailemaan prototyypin ompelun merkeissä. Nopeasti kasattu proto ei todellakaan tee oikeutta tulevalle mallistolle, mutta siitäkin näkee suurimmat virheet mitä kaavoittaessa on voinut sattua. Suunnittelemani malli on aika yksinkertainen, joten ensimmäiset kaavat tuntuivat jo toimivilta.

Ensimmäinen proto

Eilinen lauantai menikin sitten portfolion täydentämisen merkeissä, kun ihana ystäväni Mimmi saapui malliksi parin mekkon kuvaamista varten. Täytyyhän sinne portfolioon nyt tekemiäni vaatteitakin laittaa kerran kun niitä on tullut tehtyä! Vähän kuvat vaativat vielä jälkityöstöä, julkaisen nekin jahka kerkiän :)

Uusi projekti

Oman malliston ohella kevään aikana olisi tarkoitus kartuttaa hieman opintopisteitä suorittamalla "muotoiluprojekti" parinkin mielenkiintoisen kuvion parissa. Opintojaksoon yhdistän kaksi erillistä tilaustyötä, joista toinen toteutetaan yhteistyössä Lahden Ammattikorkeakoulun vaatepuolen opiskelijan kanssa. Tästä projektista lisää myöhemmin. Pääsen siinä kuitenkin harjoittamaan jo opittuja tekniikoita ;)

Toinen työ on mittatilauslaukun tekeminen käyttämällä vanhoja, kierrätettyjä suitsia. Tarkemmin sanottuna ohjaksia ja kuolaimia. Ohjakset tulevat todennäköisesti toimimaan laukun olkahihnoina, mutta suunnitelmat ovat vielä täysin auki. Asiakas antoi työhön täysin vapaat kädet, kunhan väri on musta ja koko n. A4. Tästäkin lisää sitten kun homma etenee!

PS. Muistakaa W14 blogi, blogiin täältä

Pesänrakennus puuhia

Kevättä alkaa olla jo rinnassa joten on vuosittaisen uuden kevät ilmeen aika! Tänä vuonna pääsin viemään muutosta hieman pidemmälle kuin uusiin tyynynpäällisiin, meillä kun juuri sattui hajoamaan toinen yöpöydän lampuista. Parisuhdekriisi siinä kyllä pääsin melkein yllättämään, miehelle kun ei tahtonut mikään lamppu kelvata, "liian kallis", "kamala varjostin" jne... Otin sitten valtuudet hankkia lamput kysymättä. Netistä tulikin tilattua yllättävän edullisesti metallijalkaiset lamput valkoisella varjostimella.

Lamppujen lisäksi mukaan tarttui toisesta verkkokaupasta uudet verhot ja päiväpeitto. Päiväpeiton kanssa tein vähän vähemmän viisaan valinnan ja päädyin jälleen kerran valkoiseen päiväpeittoon. Edellinen valkoinen päiväpeitto on parhaat päivänsä nähnyt, ja valkoinen on lukuisten oksennuksien ja kuratassujen seurauksena muuttunut jo kellertäväksi, kiitos karvaisten lapsieni. Mutta valkoinen kun saa sängyn näyttämään niin ihanan houkuttelevalta, suurelta ja raikkaalta! Ja kyllä tämän uuden peitteen pystyy pesemään koneessa...

Ensimmäisen mallin kaavoitusta

Viikon päivät hurahti mitään mallistoon liittyvää tekemättä! Malliston ohella 15.5 järjestettävä W14 muotinäytös vie myös aikaa mm. sponsoriyhteistyön etsimisen merkeissä. Kaikki ne vapaapäivät, jolloin kuvittelen työstävän mallistoa, huomaan kuluvan sähköposteja naputellessa.

Viime viikolla kriisi pääsi yllättämään koskien yhtä malliston mallia. Koko syksyn Englannissa vaihdossa ollut luokkakaverini oli nimittäin oman prosessinsa kautta päätynyt lähes samanlaiseen malliin kuin oma luonnokseni. Vaikka värimaailmamme ja ajatuksemme malliston takana poikkesivat TÄYSIN toisistaan, en voinut ottaa riskiä niin saman henkisen mallin kanssa. Yksi mallin lähti vaihtoon, mutta tilalle sain tuhat kertaa paremman idean :)

Nyt on mallisto kasassa ja kaavoitus alkaa todenteolla!

 

Työn touhussa

Tänää tulikin tehtyä yhden mallin päällisen kaavat kokonaan. Vielä kun kolme muuta saisi tällä viikolla aikaiseksi, niin ensi viikolla pääsisi ja ensimmäisten protojen ompeluun.

Kaavoittelua ja ensimmäiset valmiit (hämmentävän malliset) kaavat

Kengän kaavoituksesta ymmärtävät saivatkin jo sneak peakin tulevasta luomuksesta ;)

Tarvike ostoksilla... rautakaupassa.

Jalkinealan koulutukseni alettua olen huomannut hankkivani tavaraa mitä ihmeellisemmistä paikoista ja mitä ihmeellisimpiin tarkoituksiin. Useimmiten tavaraa tulee hankittua ulkomailta sähköpostin välityksellä, siinä sitten tuskastellaan kielimuurin ja toimitusaikojen kanssa. Kaikkiin vähääkään nahkaa myyviin yrityksiin olen ottanut yhteyttä väliltä Rovaniemi-Helsinki ja kontannut likaisissa teollisuushalleissa nahkavuotien keskellä etsien juuri sitä oikeaa. Liimat, sprayt ja muut myrkyt ovat tulleet hyvinkin tutuiksi ja pienmetalliosastolla olen tuskaillut erilaisten ruuvien ja naulojen kanssa ja aivan liian usein olen varastanut avomieheni työkaluja. Ja tästä kaikesta olen alkanut ymmärtämään miksi lähes kaikki suutarit ovat miehiä.

Tällä kertaa materiaalinmetsästys suuntautui Bauhausiin Vantaalle. Kyseisen kaupan sisustuspuoli on aikojen saatossa tullut hyvinkin tutuksi, mutta heti kylpyhuoneosaston jälkeiset hyllynvälit ovat jääneet tuiki tuntemattomiksi. Varsinaista kauhua herätti alueen Drive-in osasto. Kun sillä osastolla tepastelee korollisissa nahkasaappaissa ja muussa kuin Snickersin tai Blåkläderin talvitakissa tuntee itsensä, noh, ulkopuoliseksi. 

Ostoksen saatiin kuitenkin tehtyä ja yllä olevien lisäksi auton takakontista löytyy 50kg betonia. Siitä pitäisi muutamaan korkoon riittää! Ja niille jotka ihmettelevät niin kyllä, nuo värikkäät putket ovat muovailuvahaa. Mihin sitä tarvitaan selviää myöhemmin :)